Sukupolvet käyttävät rahaa eri tavoin

Teemu Ruoho

Sumatra, säästöpankki ja sukanvarsi, sanotaan puhuttaessa eri sukupolvien rahankäytöstä. Tutkimusten mukaan nuorten aikuisten rahat kuluvat etenkin matkusteluun, harrastuksiin, muotivaatteisiin ja baari-iltoihin. Alle 30-vuotiaat lapsettomat sinkut ja pariskunnat käyttävät suurimman osan tuloistaan välittömien elinkustannusten lisäksi itsensä hemmotteluun, josta ei koeta syyllisyyttä. Asenne rahankäyttöön muuttuu yleensä viimeistään silloin, kun edessä on ensimmäisen omistusasunnon hankkiminen tai perheen perustaminen. Suomalaiset nuoret eivät poikkea tässä eurooppalaisista ikätovereistaan, sillä alle kolmekymppiset säästäjät ja osakesijoittajat ovat kaikkialla marginaalinen ryhmä, jonka käyttäytyminen selittyy yleensä perhetaustalla. Monet keskipalkkaiset joutuvat kuitenkin etsimään vaihtoehtoisia tapoja saada lisätuloja, koska matkat ja ostokset rasittavat rahapussia yhtä paljon kuin varakkaammillakin. Monet ovat aloittaneet lisätulojen hankkimisen netin välityksellä, esimerkiksi osallistumalla mielipidetutkimuksiin ja täyttämällä maksettuja kyselyitä netissä.

tulonhankintaa tietokoneella

Sosioekonomisella taustalla on myös selvä yhteys rahankäyttöön liittyviin yleisiin asenteisiin. Erityisesti ylemmästä keskiluokasta lähtöisin olevat nuoret pitävät säästäväisyyttä tärkeänä arvona, jonka merkitys on opittu vanhemmilta. Työnväenluokkaisista perheistä lähtöisin olevat nuoret eivät suhtaudu säästäväisyyteen yhtä vakavasti. Yhteistä kaikille ryhmille on se, että tuhlailevaisuutta pidetään sinänsä kielteisenä piirteenä, vaikka sitä ei omassa elämäntilanteessa tuomittaisikaan.  Tietty holtittomuus rahankäytössä kuuluu monen mielestä nuoruuden huolettomaan elämänvaiheeseen. Nyrkkisääntö onkin, että mitä nuorempi rahankäyttäjä, sitä lyhytnäköisempi on rahan käyttötarkoitus.

Mitä tekevät keski-ikäiset palkansaajat?

Keski-ikäiset palkansaajat suosivat arkielämän rahankäytössä terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä valintoja. Suurissa investoinneissa, kuten uuden auton ostamisessa, ajatellaan ennen kaikkea pitkän aikavälin kustannuksia, ympäristöystävällisyyttä ja investoinnin todellista käyttöarvoa, joka on sidoksissa ajankäyttöön. Realistinen arvio esimerkiksi oman kesämökin käyttömahdollisuuksista saa monen vakavaraisenkin käyttämään mieluummin vuokralomakohdepalveluita oman loma-asunnon ostamisen sijaan. Ruokaostoksissa ja peruspalveluissa hakeudutaan mieluiten sellaisten kauppaketjujen ja palveluntarjoajien puoleen, jotka tarjoavat pitkäaikaisille asiakkaille kustomoituja bonusjärjestelmiä ja etusetelitarjouksia. Perinteinen säästötilitallettaminen nauttii edelleen keski-ikäisten luottamusta, sillä usko pankkitalletusten “vähäiseen mutta varmaan” korkoon elää vahvana. Kasvaneesta osakesijoitusinnosta huolimatta myös varakkaimmat keski-ikäiset pyrkivät välttämään yksityisten sijoitusyhtiöiden tarjoamia riskisijoitussalkkuja, ja tyytyvät mieluummin kotimaisten sijoitusneuvojien matalan riskin sijoituspaketteihin, joiden odotetaan tuottavan vakaasti pitkällä aikavälillä.

Näin eläkeläiset käyttävät rahaa

Eläkeläiset eivät ole oppineet innostumaan sijoittamisesta nuorempien sukupolvien tapaan. Myytti mummon ja papan setelipatjasta on totta ainakin siinä mielessä, että rahankäyttö muuttuu ikääntymisen myötä konservatiivisemmaksi samalla kun suhtautuminen ja luottamus esimerkiksi uusiin pankkipalveluihin laskee. Eläkeläiset käyttävät ylivoimaisesti eniten kaikista ikäluokista käteistä rahaa kaikissa ostoissaan ja välttävät sitoutumista erilaisiin kanta-asiakasjärjestelmiin. Punainen maito ja ruisleipä halutaan lähikaupasta entiseen tapaan. Ei liene yllätys, että eläkeläiset suhtautuvat myös kaikkein kielteisimmin osakesijoittamiseen ja palveluiden siirtymiseen verkkomaailmaan. Teknologisen murroksen myötä näyttää kuitenkin varmalta, että eläkeläisryhmien asennemuutos myönteisempään suuntaan on väistämätön, sillä nykyiset keski-ikäiset palkansaajat ovat ottaneet ilolla vastaan nuorempien ikäpolvien jo äidinmaidossa omaksuman tekniikan. Sukanvartta seuraa sähköraha. 

Vieritä ylös