Kuinka matkailu voi hyödyttää uraasi?

Teemu Ruoho

80-luvulla matkailu oli vain hyvin toimeentulevien harrastus. 90-luvun lama kolhaisi myös monia hyvin toimeentulevia, joten matkailu ei ollut kovin yleistä. 2000-luvulla oli jo melko tavallista käydä Kanarialla. Televisiossa pyörivä Madventures-ohjelma rohkaisi nuoria ja vähän varttuneempiakin reppumatkailuun, eli etsimään uusia kokemuksia ”turistirysien” ulkopuolelta. Matkaan lähdettiin reppu selässä ja kirjeenvaihtajaliivi päällä, ja kohteena saattoi olla Laos, Benin tai jokin muu vähemmän tunnettu mesta kuin Kanaria. 

2010-luvulla kenellä tahansa oli mahdollisuus matkustaa, sillä halpalentoyhtiöiden välinen kilpailu laski lentolippujen hintoja reilusti. Vuosikymmenen lopussa kaukaisimpiinkin kohteisiin pääsi puoleen hintaan verrattuna siihen, mitä lennot maksoivat vuosikymmenen alussa. AirBnB:n avulla sai majoituksen vain murto-osalla siitä hinnasta, mitä kansainväliset ketjuhotellit keksivät pyytää. Kanariallekin pääsi edullisesti. Suomalaisten suosimiin rantakohteisiin sai äkkilähdön noin 200 eurolla, ja tuota hintaa vastaan sai sekä lennot, hotelli että aamiaisen.

Samalla kun matkailu halpeni ja yleistyi, kasvoi matkailuvastaisuus. Ilmastonmuutos nousi kaikkien huulille viimeistään 2010-luvun viimeisinä vuosina. Lento- ja laivaliikenne kuormittavat ilmastoa, joten matkailijoita alettiin tuomita, jopa halveksua. Ulkomaan matkailun sijaan kannustettiin lähimatkailuun ja maata pitkin liikkumiseen, ja tämä saattaa olla trendi myös 2020-luvulla.

Matkailu urakehityksen avittajana

2000- ja 2010-luvuilla matkailu ja kansainvälistyminen olivat asioita, joiden uskottiin hyödyttävän urakehitystä. Jos harrasti matkailua, neuvottiin se kirjoittamaan CV:hen. Matkailun ajateltiin kertovat henkilön rohkeudesta, ulospäin suuntautuneisuudesta ja kielitaidosta. Varsinkin sellaisissa työtehtävissä, mitkä vaativat matkustamista, aiempi matkailukokemus luettiin eduksi. Jos henkilö on tottunut lentokenttä- ja hotellielämään sekä toimimaan vieraissa kulttuureissa, uskottiin hänen sopeutuvan paremmin matkustamista vaativiin töihin. Jos lentomatkailu on täysin uutta ja kulttuurishokki vie työmatkan kaksi ensimmäistä päivää, ei töiden tekeminen ulkomailla etene kovin sujuvasti. Kokenut matkustaja osaa ulkoakin turvatarkastusrutiinit, osaa tehdä olonsa mukavaksi lentokoneessa ja saapuu aamun ensimmäiseen kokoukseen tehokkaana – ja tekemättä mokia. Tottunut matkailija osaa ottaa selvää, missä kulttuureissa ei ole soveliasta kätellä naisia, tai laittaa saamaansa käyntikorttia heti taskuun. 

2020-luvun CV:stä matkailu kannattanee jättää pois, ellei sitten kyse ole vastuullisesta ja kestävästä lähimatkailusta. Riippuu tietenkin haettavasta työtehtävästä, kannattaako matkailuharrastuksesta mainita. Jos hakee tehtävää, mikä vaatii matkustamista ja edustamista, kannattaa edelleen kertoa matkailutaustastaan – varsinkin, jos on matkaillut niissä maissa, jossa firmalla on toimintaa. Mikä olisikaan parempi valtti työhaastattelussa, kuin kertoa tuntevansa firman pääyhteistyökumppaneiden kotimaata, sen kulttuuria tai jopa kieltä. Kielitaito onkin tämän päivän kansainvälisessä työmaailmassa mitä tärkein kyky. 

Erilaisia tapoja kansainvälistyä

Matkailu ei ole ainoa tapa kansainvälistyä ja tutustua esimerkiksi Japaniin. Matkailija saattaa nähdä maasta vain sen, mitä hänelle halutaan näyttää – esimerkiksi museot ja ostoskeskukset. Tiesitkö, että koko Afrikan mantereen suosituin turistinähtävyys on Kapkaupungissa sijaitseva ostoskeskus? 

Vaihto-opiskelu ja työharjoittelu

Kansainvälistymiseen kannustetaan lähes kaikissa oppilaitoksissa. Vaihtoon tai työharjoitteluun lähtemistä ei tarvitse välttämättä rahoittaa itse, vaan siihen voi hakea erilaisia apurahoja ja stipendejä. Vinkkejä asunnon vuokraukseen ja muihin käytännön asioihin voi kysyä vanhemmilta opiskelijoilta, jotka ovat jo palanneet Suomeen. Ulkomailla asuminen, vieraassa kulttuurissa eläminen ja vieraalla kielellä toimiminen voivat tuntua välistä rankoilta, mutta kokemus on kaiken vaivan väärti. Tutustut maahan ja opit kielen ihan uudella tavalla, kun ei ole vain turistina paikan päällä.

Vapaaehtoistyö

Vapaaehtoistyö saattaa viedä sinut pakolaisleirille, orpokotiin, eläinsairaalaan, luomuviljelmille, sademetsään tai vaikka norjalaiseen kalastajakylään. Maailma on mahdollisuuksia täynnä. Vapaaehtoistöitä voi hakea esimerkiksi Punaisen Ristin tai Workawayn kautta. Joudut usein maksamaan lentosi, mutta majoitus ja ruoka tarjotaan yleensä talon puolesta. Vapaaehtoistöihin lähteminen vaatii tiettyä taloudellista vakautta, sillä vapaaehtoistöistä ei saa palkkaa. Oman asunnon kulut ja muut säännölliset menot on silti maksettava. Yksi vaihtoehto on vuokrata Suomessa sijaitseva asunto siksi aikaa, kun olet vapaaehtoistöissä ulkomailla. 

Kansainvälinen toiminta Suomessa

Myös Suomessa voi kansainvälistyä majoittamalla ulkomaisia vapaaehtoisia tai vaihto-opiskelijoita, osallistumalla kansainväliseen harrastus- tai järjestötoimintaan, tekemällä vapaaehtoistyötä vastaanottokeskuksessa tai maahanmuuttajien parissa tai vaikkapa opiskelemalla kieliä kansalaisopistossa. Kielitaidon avulla parantaa valmiuksiaan toimia Suomen kansainvälisessä toiminnassa, tai solmia suhteita ulkomaisiin kollegoihin. Kielitaito parantaa mahdollisuuksia myös kansainvälisiin ystävyyssuhteisiin. Uusi ystävä saattaa löytyä netistä, vastaanottokeskuksesta tai vaikka lomamatkalta – kuka ties jopa tuleva puoliso. 

Vieritä ylös